Reserviläinen

Nyt on tänään jäljellä laskurinkin jo miinuksen puolella, niin ehtii tänne päivitellä viimeisen vuoden kuulumiset.
Kotiuduin siis 9.11.2014 Hämeen rykmentin urheilukoulusta ja samalla päivämäärällä Tasavallan Presidentti ylensi minut vänrikiksi. Tuskinpa enää tulevilla työurillani minua tulee ylentämään Presidentti tai vastaava, joten hieno homma sinänsä.

Loppusota oli varmasti hauska tapahtuma siihen osallistuneille, itse olin valitettavasti estynyt osallistumaan, sillä puolustusvoimat lähetti minut ja kolme muuta urheilukoululaista(+2 mpkk:n kadettia) kilpailemaan Ecuadorin World Cadet Games:hin.
Kaiken kaikkiaan kisat olivat hienot ja suuren urheilujuhlan tuntua oli ainakin avajaistapahtumassa, joka ylilentoineen ja laskuvarjohyppyineen kesti melkein kolme tuntia.

Itse kilpailussa päälajeissani onnistuin mielestäni hyvin. Avasin kilpailut sadan metrin rintauinnilla, jossa jäin noin sekunnin ennätyksestäni. Se oli vuorokauden matkustamisen ja kahdeksan tunnin aikaeron huomioiden ihan hyvä aika ja riitti sillä kertaa voittoon.
Seuraavan päivän sadan metrin vapaauinnista ei jäänyt minun osaltani sankaritarinoita kerrottavaksi.
50metin rintauinnissa uin alkuerissä ajan 28.9 joka oli kylmänä aamuna kylmässä vedessä melko hyvä. Illalla uitiin mitaleista, jolloin uin ajan 29,30 onneksi se riitti voittoon.

Viimeisenä kilpailu päivänä ohjelmassa oli 50metrin selkäuinti. Selviydyin jopa finaaliin asti, mutta finaalissa uin heti alkumetreillä rataköyteen ja maalipäädyssä sukelsin maalipaneelin ali. Sijoituin siinä viidenneksi.

Hienot kisat ja kokemus ja Suomen pienellä joukkueella saavutimme jopa kuusi kultaista mitalia, jolla ylsi mitalitilastossa neljänneksi. Päihitimme monta isoa joukkuetta ja edellemme ehti vain Venäjä, Ecuador ja Brasilia.

Varusmiespalvelusaikanani saavutin myös Suomen ennätyksiä kaksikin kappaletta. 4×50 metrin vapaauintiviestissä ja 50metrin rintauinnissa. Tosin Suomen ennätykset olivat sotilaiden sarjassa.

En tiedä joko palvelukseni päättymisestä on kulunut tarpeeksi aikaa, että sitä voisi lämmöllä muistella mutta ainakin kokemusrikas ja värikäs koko 347 vuorokauden palvelusaikani oli. Alokaskaudella kiinnitin pitkälanka-antennia puuhun ja putosin 3,5metrin korkeudesta selälleni maahan. Aliupseerikurssi 1:sen aikana mursin varpaani lähitaisteluharjoituksessa. Reserviupseerikurssin aikana aiheutuneet vammat olivat sitten luonteeltaan henkisiä. Johtajakaudella kädenvääntö mestaruuskilpailuissa kuulantyöntäjä Timo Kööpikkä oli niin kova, etten pystynyt uimaan kipeillä kyynerpäilläni viikkoon.
Joku kyseli minulta armeijan kuntotesteistä ja tuloksistani niissä. Muuta en muista tai kehtaa mainita kuin vauhdittoman pituushypyn joka oli parhaillaan 315cm ja sama laji taaksepäin voltilla 210cm.

Tästä nyt sitten jatkan toisen vuoden opintojeni pariin, jotka ovat alkaneet elokuun lopussa, mutta aikoivat huolia minut vielä mukaan.
Harjoituksissa odotan kehitystä, sillä viime vuoden harjoittelu oli epäsäännöllistä ja sitä oli melkein mahdotonta suunnitella, joten nyt normaaliin harjoitusrytmiin palaamisen luulisi siivittävän tuloskehitystä.

Täytyyhän tähän nyt taas liittää millään tavalla palvelusaikaani, uintiurheiluun tai mihinkään muuhunkaan järkevällä tavalla liittyvä video.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>