28.47->27.72

Internetistä löytyy tutorial opetusvideo lähes kaikkeen mitä ihminen voi kuvitellakkaan haluavansa tehdä. Kuitenkaan en nopealla Googletuksella ja heikolla internetin käyttötaidolla löytänyt miten saa viidenkymmenen metrin rintauinnin ennätyksestä sivallettua 0,75 sekuntia pois.
Siispä annan itselleni oikeuden kertoa omakohtaisiin kokemuksiini perustuvan Do It Yourself oppaan jolla minä sain näkyviä tuloksia jo neljässä viikossa.

Kuluvalle ja loppusuoraa vetelevälle kevätkaudelle minulla oli kovat odotukset, sillä harjoitteluaikaa minulla oli hyvin, motivaato korkealla ja Bo kutsui minut mukaan maajoukkuetoimintaan, joka antoi uutta pontta harjoitteluun.

Kaikkiaan kausi menikin ihan mukavasti. Voitin 50metrin rintauinnin kahdessa kolmesta Gp-sarjan kilpailusta. Gp kolmosen voittoaikani kuukausi ennen SM-kilpailua oli 28.49. SM-kilpailuissa ensimmäisenä kilpailupäivänä uin toisen päämatkani 100metrin rintauinnin, jota parentelin alkukilpailuiden ja semifinaalin kautta finaaliin tasaisesti. Loppuaikani jäi 0,1 sekuntia ennätyksestäni. Sivulajit 50metrin perhosuinti ja vapaauinti jäivät kumpikin hieman ennätysajoista.

50metrin rintauinnissa päätin yrittää ilmaveiviä jo alkuerissä ja niinhän se vesipalloverkko heilahti ajassa 27.72. Alitin Kazanin MM-kilpailuiden esitysrajan jo alkuerissä. Semifinaaliuinti oli ehkä teknisesti paras ja nopein, mutta maaliintulo ei osunut ensinkään ja aika heikkeni kymmenyksen alkueräuinnista. Finaalissa aikani oli sadasosalleen alkuerien aika, ensimmäinen Suomen mestaruuteni, SM-kilpailuennätys ja matkalippuni ensimmäisiin aikuisten arvokilpailuihin. Vaasan allasta moitittiin hitaaksi mutta tekniikka tuntui niin etenpäin vievältä, että luullakseni ennätykseni uinut vaikka sammakkolammessa.
Erityisen mukava oli huomata, että pystyin uimaan kolme kertaa kymmenyksen sisään, eli tasoni pysyi  joka uinnissa.

Nyt sitten siihe pääpointtiin, miten tähän tultiin.
Tärkeimpänä tekijänä pidän Bo Jacobsenin pitämiä tekniikkakuvausleirejä Turussa. Videokuvaus, analysointi tekniikan ja nopeuskäyrän avulla oli kuin öljylamppu sissiteltassa, hitaasti mutta varmasti valaisten muuten huomaamatta jääneet tekniikkavirheet.
Tommi Pulkkisen valvovan silmän alla Raksilassa työstimme tekniikka toivotunlaiseksi. Kun tekniikka oli kunnossa, sen huomasi uidessakin, uinti oli saanut uutta imua. Pääsin hyödyntämään olemassa olevaa voimaa, kun kaikki liikkeet suuntautuivat eteenpäin, eikä veto haukannut tyhjää.

Ennen kilpailua herkistelin noin kaksi viikkoa. Gp3:sen jälkeen oli vielä kova jakso. Ohjelmassa oli mm. satasia kovaa lyhyellä tauolla rintauintia ja vapaauintia. Race pace vauhtisia piikkejä ja vinstoja uitiin myös paljon.

Voimaharjoittelussa tein raskaita perusliikkeitä(penkkipunnerrus, maastaveto, kyykky, pystypunnerrus ja leuanveto) lyhyitä 3-5 toiston sarjoja. Samoin nopeusvoimaharjoittelussa lyhyet sarjat pitkillä palautuksilla olivat valttia.

Kazanin MM-kilpailuun aion valmistautua ominaisuuksia kehittämällä. Sm-kilpailun jälkeen olen aloittanut voimaharjoittelun, jolla pyrin nostamaan maksimivoimatasoja. Hyvä mittari on ollut sotilaspenkki 100kilolla. Ennen Sm-kilpailua hyvänä päivänä meni 15toistoa, tavoittena voisi olla nostaa ”hyvän” standardi 18toistoon ja perussuoritus 15 toistoon.

Maren Nostrum kiertueen Canetin ja Barcelonan osakilpailussa uin 50 ja 100metriä rintauintia. Näiden kilpailuiden jälkeen on tarkoitus keskittyä nopeusvoimaharjoitteluun ja sitä kautta kehittää nopeutta kohti 4.8 uitavaa 50metrin MM-taistoa.

Liekköhän MM-uinteja voi veikata, mutta jos näin on, niin Ossilta kannattaa tipsit kysyä. Matematiikka on kaverilla hallussa, kun osasi jo ennen alkukilpailua laskea, että tulen alittamaan 28sekunnin rajan.

Kiitokset yhteistyökumppaneille ja kaikille tukenensa toimintaani kohtaan osoittaneille, erityisesti mieltä lämmitti Urhkin poikien ja Tatun kannustus finaalissa.

Linkin takaa löytyy finaaliuinti